1000DF00527 6. painos
4/46
Alaris® PK -ruiskupumppu
TCI -toiminto
Anestesia-aineiden vaikutuskohta (tai biovaihe) ei ole plasma
4
vaan aivot, joissa pitoisuuksia ei voida mitata suoraan. 1990-luvun
alkupuolelle saakka ajateltiin, että lääke siirtyy verestä vaikutuskohtaan (aivoihin) käytännöllisesti katsoen välittömästi. Kaikki aiemmat
TCI-järjestelmät olivat siten plasmatavoitteisia. Useiden lääkkeiden kohdalla kuvattiin plasmapitoisuuden ja kliinisen vaikutuksen välinen
suhde, yleensä se oli Cp50 tai Cp95 (pitoisuudet, jotka vaadittiin määrätyn kliinisen vaikutuksen aikaansaamiseksi 50 tai 95 prosentilla
potilaista). Katso esimerkiksi Ausems et al.
5
1990-luvulla yleistyi käsitys, jonka mukaan plasmapitoisuuden muutoksen jälkeen lääkkeen pääsyssä vaikutuskohtaan on viive plasman
ja vaikutuskohdan pitoisuuden välillä. Kliininen vaikutus muuttuu vaikutuskohdan pitoisuuden mukaan ja useimpien lääkkeiden
kohdalla lääkkeen siirtonopeus vaikutuskohtaan ja siitä pois voidaan kuvata lääkkeen tehon aikakäyrällä
6,7
. Tämä tarkoittaa sitä,
että vaikutus voidaan siirtää pitoisuuksiin, jolloin syntyy kvantitatiivinen lähestymistapa. Toimenpidekohdan pitoisuutta kutsutaan
"vaikutuskohdan pitoisuudeksi" ja vastaavaa osiota
8
(katso kuva 3) kutsutaan "vaikutuskohdan osioksi". Koska vain pieni määrä lääkettä
kulkeutuu aivoihin, vaikutuskohdan osion katsotaan olevan tyhjä, nopeusvakio k
1e
voidaan ohittaa ja nopeusvakiota k
eo
voidaan käyttää
kuvaamaan lääkkeen pääsynopeutta vaikutuskohtaan plasman ja vaikutuskohdan osioiden välillä.
Eri aineiden nopeusvakion k
eo
tunteminen on mahdollistanut vaikutuskohdan tavoittelun. Vaikutuskohdan tavoittelun avulla
TCI-järjestelmä laskee ensin plasmapitoisuusprofiilin, joka tarvitaan vaikutuskohdan tavoitteen saavuttamiseksi mahdollisimman
nopeasti, jonka jälkeen se laskee infuusionopeudet, joilla plasmapitoisuusprofiili saavutetaan (kuva 3). Vaikutuskohdan vs. plasman
pitoisuus tuottaa suuremman induktioannoksen, jonka jälkeen infuusiossa on tauko, jonka aikana plasma pääsee vaikutuskohtaan
vaikutuskohdan pitoisuudella.
cl2
k
12
k
21
k
31
k
10
k
eo
k
13
V2
reunaosa
reunaosa
keskiosa
vaikutusosa
V1
V3
cl3
Kuva 3: Pitoisuuden ja vaikutuksen suhteen kaavioesitys.
TCI-infuusiopumput mahdollistavat optimaalisen anestesiaohjauksen, kun edellä kuvatut kolme elementtiä on mallinnettu ja kuvattu
tarkasti. Ensinnäkin pumppua ohjaavan mallin on toimittava tarkasti (Alaris® PK -ruiskupumpussa käytetyt mallit on validoitu hyvin
ja hyväksytty). Toiseksi, tietokonemallin käyttämän määrätyn lääkkeen farmakokineettisen parametrijoukon on vastattava potilaan
farmakokineetiikkaa (on muistettava, että kirjallisuudessa kuvatut mallit perustuvat "väestötietoihin" ja koskevat "keskivertopotilasta".
Niissä ei oteta huomioon potilaiden välistä farmakokineettistä vaihtelua). Kolmanneksi, annetun lääkkeen farmakodynamiikka
on tunnettava hyvin, jotta käyttäjä voi valita vaaditun tehon saavuttamiseen tarvittavan plasman tai vaikutuskohdan pitoisuuden
(useimmilla anestesia-aineilla on laaja potilaiden välinen farmakodynaaminen vaihtelu, ja käyttäjän on yhdistettävä yleistä väestön
farmakodynamiikkaa koskeva tietämys yksittäisen potilaan huolelliseen tarkkailuun sen varmistamiseksi, että yksilö reagoi lääkkeeseen,
jotta titraatio voi vaikuttaa tarvittaessa).
Huomaa: Erityiset malliparametrit on kuvattu kohdassa "TCI-toiminnot" tai ne saa suoraan pumpusta infonäppäimellä lääkkeitä
valittaessa. Käyttäjien tulee tarkistaa lääkemääräystiedoista, että TCI-tila on hyväksytty asianomaisessa maassa.
Viitteet:
1. Danhof M: Does variability explain (all) variability in drug effects ?, Topics in pharmaceutical science. Edited by Breimer DD, Crommelin DJA, Midha KK. Noordwijk, Amsterdam
Med. Press BV, 1989, pp 573-586
2. Kruger-Theimer E: Continuous intravenous infusion and multicompartment accumulation. Eur J Pharmacol 1968; 4: 317-324
3. Schwilden H: A general method for calculating the dosage scheme in linear pharmacokinetics. Eur J Clin Pharmacol 1981; 20: 379-86
4. Shafer SL: Towards optimal intravenous dosing strategies. Seminars in Anesthesia 1993; 12: 222-234
5. Ausems ME, Hug CC, Jr., Stanski DR, Burm AG: Plasma concentrations of alfentanil required to supplement nitrous oxide anesthesia for general surgery. Anesthesiology 1986;
65: 362-73
6. Schnider TW, Minto CF, Stanski DR: The effect compartment concept in pharmacodynamic modelling. Anaesthetic Pharmacology Review 1994; 2: 204-213
7. Shafer SL: Principles of pharmacokinetics and pharmacodynamics., Principles and practice of anesthesiology. 2nd Edition. Edited by Longnecker DE, Tinker JH, Morgan GE.
New York, Mosby-Year Book, 1998, pp 1159- 1210
8. Shafer SL, Gregg KM: Algorithms to rapidly achieve and maintain stable drug concentrations at the site of drug effect with a computer-controlled infusion pump. J
Pharmacokinet Biopharm 1992; 20: 147-69
TCI-varotoimet
Ensimmäisen infuusion käynnistyksen yhteydessä Alaris® PK -ruiskupumpun farmakokineettiset/farmakodynaamiset mallit nollataan.
Jos siis pumppu jostain syystä sammutetaan kirurgisen toimenpiteen aikana, kaikki nykyiset farmakokineettisen/farmakodynaamisen
mallin tiedot menetetään. Tällaisessa tilanteessa, kun potilaassa on merkittävä määrä lääkeannosta jäljellä, pumpun kytkeminen pois ja
päälle ja infuusion uudelleenkäynnistys voi aiheuttaa yli-infuusion, minkä vuoksi pumppua ei saa käynnistää uudelleen TCI-tilassa.