Copyright ©2023, ESET, spol. s r.o.
ESET Glossary -tuotteen on kehittynyt ESET, spol. s r.o.
Lisätietoja on osoitteessa https://www.eset.com.
Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän dokumentaation osaa ei saa kopioida, tallentaa hakujärjestelmään eikä
lähettää missään muodossa tai millään tavalla sähköisesti, mekaanisesti, valokopioimalla, tallentamalla,
skannaamalla tai muulla tavoin ilman tekijän kirjallista lupaa.
ESET, spol. s r.o. pidättää oikeuden muuttaa mitä tahansa edellä kuvattuja sovellusohjelmistoja ilman erillistä
ilmoitusta.
Tekninen tuki: https://support.eset.com
REV. 19.4.2023
1 ESET-sanasto: Johdanto 1 ....................................................................................................................
1.1 Mainosohjelmat 1 ..........................................................................................................................
1.2 Bottiverkko 1 ................................................................................................................................
1.3 Väärä hälytys (FP, false positive) 1 .................................................................................................
1.4 Pakkaaja 2 ....................................................................................................................................
1.5 Mahdollisesti vaaralliset sovellukset 2 .............................................................................................
1.6 Mahdollisesti ei-toivotut sovellukset 2 .............................................................................................
1.7 Kiristysohjelma 6 ..........................................................................................................................
1.8 Rootkit-ohjelmat 7 .........................................................................................................................
1.9 ROP-hyökkäykset 7 .......................................................................................................................
1.10 Vakoiluohjelmat 7 ........................................................................................................................
1.11 Troijalainen 8 ..............................................................................................................................
1.12 Virus 8 .......................................................................................................................................
1.13 Mato 9 .......................................................................................................................................
1.14 Tunnistetietojen täyttö 9 ..............................................................................................................
1.15 DNS Poisoning 9 ..........................................................................................................................
1.16 DoS-hyökkäys 10 .........................................................................................................................
1.17 ICMP-hyökkäys 10 .......................................................................................................................
1.18 Portin tutkiminen 10 ....................................................................................................................
1.19 SMB-välitys 10 ............................................................................................................................
1.20 TCP-desynkronointi 11 .................................................................................................................
1.21 Matohyökkäys 11 ........................................................................................................................
1.22 ARP Cache Poisoning -hyökkäys 11 ...............................................................................................
2 Sähköpostiuhat 12 ...............................................................................................................................
2.1 Mainokset 12 ................................................................................................................................
2.2 Huijaukset 12 ...............................................................................................................................
2.3 Tietojenkalastelu 13 ......................................................................................................................
2.4 Roskapostin tunnistaminen 13 .......................................................................................................
2.4 Säännöt 14 ...............................................................................................................................
2.4 Sallittujen osoitteiden luettelo 14 .......................................................................................................
2.4 Estettyjen osoitteiden luettelo 14 .......................................................................................................
2.4 Poikkeus 15 ...............................................................................................................................
2.4 Palvelinpuolen hallinta 15 ................................................................................................................
2.5 Laajennettu muistin tarkistus 15 ....................................................................................................
2.6 Pankkitoimintojen ja maksujen suojaus 15 .......................................................................................
2.7 Bottiverkkosuojaus 16 ...................................................................................................................
2.8 DNA-tunnistukset 16 .....................................................................................................................
2.9 ESET LiveGrid® 17 ........................................................................................................................
2.10 Hyödynnän esto 17 ......................................................................................................................
2.11 Java hyödynnän esto 18 ...............................................................................................................
2.12 ESET LiveSense 18 ......................................................................................................................
2.13 Koneoppiminen 18 ......................................................................................................................
2.14 Verkkohyökkäyssuojaus 19 ..........................................................................................................
2.15 Kiristyshaittaohjelmasuojaus 19 ...................................................................................................
2.16 Komentosarjapohjaisilta hyökkäyksiltä suojautuminen 19 ...............................................................
2.17 Suojattu selain 20 .......................................................................................................................
2.18 UEFI-tarkistus 20 ........................................................................................................................
2.19 Canary-tiedosto 21 ......................................................................................................................
2.20 Lukkiutuminen 21 .......................................................................................................................
1
ESET-sanasto: Johdanto
ESET-sanasto sisältää kattavan kuvauksen nykyisistä uhkista ja ESET-tekniikoista, jotka suojaavat sinua niiltä.
Aiheet on jaettu seuraaviin kappaleihin:
• Tunnistukset – Muun muassa tietokonevirukset, madot, troijalaiset ja mahdollisesti ei-toivotut sovellukset.
• Etähyökkäykset – Uhat, jotka ovat peräisin paikallisista verkoista tai Internetistä.
• Sähköpostiuhat – Muun muassa tietojenkalastelu ja muut huijaukset.
• ESET-tekniikka – ESET-tietoturvaratkaisuissa käytettävissä olevat tuoteominaisuudet
Mainosohjelmat
Mainosohjelmat tarkoittavat mainoksin tuettuja ohjelmistoja. Mainoksia näyttävät ohjelmat kuuluvat tähän
luokkaan. Mainosohjelmat avaavat usein automaattisesti mainoksia sisältäviä ponnahdusikkunoita Internet-
selaimeen tai muuttavat selaimen aloitussivun. Ilmaisohjelmat sisältävät usein mainosohjelmia, jotka auttavat
kehittäjiä kattamaan laatimiensa, useimmiten hyödyllisien, ohjelmistojen kehityskustannukset.
Mainosohjelmat eivät sinänsä ole vaarallisia, mutta niistä aiheutuu vaivaa käyttäjilleen. Ohjelmat ovat vaarallisia,
jos niihin sisältyy vakoiluohjelmien kaltaisia seurantatoimintoja.
Jos käytät ilmaisohjelmistoja, seuraa asennusohjelman toimintaa tarkasti. Asennusohjelma ilmoittaa hyvin
todennäköisesti, jos ylimääräinen mainosohjelma asennetaan. Usein mainosohjelman asentaminen voidaan
peruuttaa.
Joitakin ohjelmia ei voi asentaa ilman mainosohjelmaa, tai se rajoittaa ohjelman toimintaa. Tämä tarkoittaa, että
mainosohjelmat käyttävät usein järjestelmää "laillisesti", koska käyttäjä on sallinut ohjelmien toiminnan. Tässä
tapauksessa on parempi pelata varman päälle. Jos tarkistus löytää tietokoneesta mainosohjelmatiedoston, se
kannattaa poistaa haitallisen koodin varalta.
Bottiverkko
Botti eli web-robotti on on automaattinen haittaohjelma, joka tarkistaa estettyjä Internet-osoitteita ja tartuttaa
haavoittuvaisia tietokoneita. Tämän ansiosta hakkerit pystyvät ottamaan haltuunsa useita tietokoneita
samanaikaisesti ja muuttamaan ne boteiksi (tunnetaan myös zombeina). Hakkerit tartuttavat yleensä bottien
avulla suuren määrän tietokoneita, jotka muodostavat sitten verkon tai bottiverkon. Kun bottiverkko on
tietokoneessasi, sen kautta voidaan jakaa palvelunestohyökkäyksiä (DDoS; distributed denial of service).
Välityspalvelinta käyttäen voidaan myös suorittaa automaattisia tehtäviä Internetin välityksellä ilman, että tiedät
asiasta. Esimerkkejä tästä ovat roskapostin lähettäminen, virukset ja henkilökohtaisten ja yksityisten tietojen,
kuten pankkitunnusten tai luottokorttinumeroiden, varastaminen.
Väärä hälytys (FP, false positive)
Realistisesti ajateltuna 100-prosenttista tunnistustarkkuutta ei voida taata. Myös puhtaiden kohteiden
virheellinen luokittelu haittaohjelmiksi on aina mahdollista.
2
Väärä hälytys tarkoittaa puhdasta tiedostoa/sovellusta, joka luokitellaan virheellisesti haittaohjelmaksi tai
mahdollisesti ei-toivotuksi sovellukseksi.
Pakkaaja
Pakkaaja on itsestään purkautuva suorituksenaikainen ohjelmatiedosto, joka kerää useita erilaisia haittaohjelmia
yhteen pakettiin.
Yleisimpiä pakkaajia ovat UPX, PE_Compact, PKLite ja ASPack. Sama haittaohjelma saatetaan havaita eri tavalla,
jos se on pakattu eri pakkaajalla. Pakkaajat voivat myös muuntaa "allekirjoituksiaan" ajan mittaan, mikä
vaikeuttaa haittaohjelmien havaitsemista ja poistamista.
Mahdollisesti vaaralliset sovellukset
On useita laillisia ohjelmia, jotka yksinkertaistavat verkkoon liitettyjen tietokoneiden hallintaa. Niitä voidaan
kuitenkin väärissä käsissä käyttää vihamielisiin tarkoituksiin. ESET voi tunnistaa tällaiset sovellukset.
Tietyt kaupalliset, lailliset ohjelmistot luokitellaan mahdollisesti vaarallisiksi sovelluksiksi. Tällaisia ohjelmistoja
ovat muun muassa etäkäyttötyökalut, salasanojen murtamiseen käytettävät sovellukset sekä näppäinpainallukset
tallentavat sovellukset.
Jos havaitset, että järjestelmässä toimii mahdollisesti vaarallinen sovellus (etkä ole asentanut sitä), ota yhteyttä
verkonvalvojaan tai poista sovellus.
Mahdollisesti ei-toivotut sovellukset
Mahdollisesti ei-toivotut sovellukset (ns. Grayware-ohjelmistot) on laaja ryhmä. Siihen kuuluvat ohjelmistot, jotka
poikkeavat muun tyyppisistä haittaohjelmista (kuten viruksista tai troijalaisista) siten, että niiden tarkoitus ei ole
yksiselitteisesti olla haitallinen. Nämä ohjelmistot saattavat kuitenkin asentaa tarpeettomia lisäohjelmia, muuttaa
digitaalisen laitteen toimintaa tai suorittaa toimia, joita käyttäjä ei ole hyväksynyt tai joita hän ei odota.
Grayware-ohjelmiksi voidaan katsoa esimerkiksi mainostusohjelmistot, latauspaketit, erinäiset selaintyökalurivit,
harhaanjohtavasti toimivat ohjelmistot, pakettiohjelmistot, seurantaohjelmistot, välityspalvelinohjelmistot
(Internetin jako-ohjelmistot), kryptovaluuttojen louhintaohjelmat, rekisteripuhdistajat (vain Windows-
käyttöjärjestelmissä) ja muut haitallisuuden rajoja hipovat ohjelmistot tai ohjelmistot, joissa käytetään
lainvastaisia tai epäeettisiä käytäntöjä (vaikka ohjelmistot vaikuttavat muuten asiallisilta) ja joita käyttäjä saattaisi
pitää ei-toivottuina, jos hän olisi tietoinen siitä, mitä asennettu ohjelmisto tekee.
Mahdollisesti ei-toivottu sovellus voi olla myös itsessään laillinen (mahdollisesti myös kaupallisesti myytävä)
ohjelmisto, jota hyökkääjä voi väärinkäyttää. ESET-ohjelmiston käyttäjä voi ottaa tällaisten sovellusten
tunnistuksen käyttöön tai poistaa sen käytöstä.
On tilanteita, joissa käyttäjän mielestä mahdollisesti ei-toivotun sovelluksen edut ovat suuremmat kuin riskit.
Tästä syystä ESET määrittää kyseiset sovellukset pienemmän riskin luokkaan verrattuna muunlaisiin
haittaohjelmiin, kuten troijalaisiin tai matoihin.
• Varoitus – Löytyi mahdollisesti ei-toivottu sovellus
• Asetukset
3
• Ohjelmakääreet
• Rekisteripuhdistajat
• Mahdollisesti ei-toivottu sisältö
Yksityiskohtaiset ohjeet
Jos haluat tarkistaa ja poistaa mahdollisesti ei-toivotut sovellukset (PUA) ESETin kotikäyttöön tarkoitetuista
Windows-tuotteista, tutustu ESET-tietopankin artikkeliin.
Varoitus – Löytyi mahdollisesti ei-toivottu sovellus
Kun mahdollisesti ei-toivottu sovellus havaitaan, voit päättää, mikä toimenpide suoritetaan:
1.Puhdista/katkaise: Tällä asetuksella lopetetaan toimenpide ja torjutaan mahdollisesti ei-toivotun
sovelluksen pääsy järjestelmääsi.
Näet Katkaise yhteys -vaihtoehdon mahdollisesti ei-toivottujen sovellusten ilmoituksille verkkosivustolta
ladattaessa ja Puhdista-vaihtoehdon levyllä olevien tiedostojen kohdalla.
2.Ohita: Tällä vaihtoehdolla sallitaan mahdollisesti ei-toivotun sovelluksen pääsy järjestelmääsi.
3.Ohita havaitsemisesta: Jos haluat sallia sovelluksen käytön koneellasi tulevaisuudessa keskeytyksettä,
napsauta Lisäasetukset ja valitse sitten vaihtoehdon Ohita havaitsemisesta vieressä oleva Ohita-
vaihtoehto.
4.Jätä allekirjoitus pois havaitsemisesta: Jos haluat sallia kaikkien tiettyä havaittua nimeä (allekirjoitusta)
vastaavien tiedostojen suorittamisen tietokoneellasi jatkossa ilman keskeytyksiä (niin nykyisistä
tiedostoista kuin verkon latauksistakin), valitse Lisäasetukset, valitse Jätä allekirjoitus pois tunnistuksesta
ja napsauta Ohita. Jos tämän jälkeen näyttöön tulee lisää havaintoikkunoita, voit sulkea ne napsauttamalla
Ohita (muut ikkunat liittyvät havaintoon, joka tapahtui, ennen kuin jätit allekirjoituksen pois
havaitsemisesta).
4
Asetukset
Kun asennat ESET-tuotettasi, voit päättää, otatko mahdollisesti ei-toivottujen sovellusten havaitsemisen käyttöön
alla olevan mukaisesti:
Varoitus
Mahdollisesti ei-toivotut sovellukset voivat asentaa mainoksia ja työkalupalkkeja tai niissä voi olla muita ei-
toivottuja ja vaarallisia ohjelmaominaisuuksia.
Voit muokata näitä asetuksia ohjelma-asetuksissasi koska tahansa. Voit ottaa mahdollisesti epätoivottujen,
vaarallisten tai epäilyttävien sovellusten havaitsemisen käyttöön tai poistaa sen käytöstä noudattamalla seuraavia
ohjeita:
1. Avaa ESET-tuote.
2. Paina F5-näppäintä avataksesi Lisäasetukset.
3. Napsauta Tunnistusohjelma-vaihtoehtoa (aiemmissa versiossa tämä saattoi olla nimeltään Virustentorjunta
tai Tietokone) ja ota käyttöön tai poista käytöstä asetukset Ota mahdollisesti ei-toivottujen sovellusten
havaitseminen käyttöön, Ota mahdollisesti vaarallisten sovellusten havaitseminen käyttöön ja Ota
epäilyttävien sovellusten havaitseminen käyttöön mielesi mukaan. Vahvista napsauttamalla OK.
5
Yksityiskohtaiset ohjeet
Tarkemmat ohjeet tuotteiden määrittämisestä tunnistamaan tai ohittamaan mahdollisesti ei-toivotut
sovellukset on ESET-tietopankin artikkeleissa:
• ESET NOD32 Antivirus / ESET Internet Security / ESET Smart Security Premium
• ESET Cyber Security for macOS / ESET Cyber Security Pro for macOS
• ESET Endpoint Security / ESET Endpoint Antivirus for Windows
• ESET Mobile Security for Android
Ohjelmakääreet
Ohjelmakääre on erityinen sovellusmuunnos, jota jotkin verkkotallennustilaverkkosivut käyttävät. Se on
kolmannen osapuolen työkalu, joka asentaa ohjelman, jonka halusit ladata, mutta joka lisää muita ohjelmia, kuten
työkalupalkkeja ja mainosohjelmistoja. Ylimääräinen ohjelma saattaa myös tehdä muutoksia verkkoselaimesi
kotisivuun ja hakuasetuksiin. Verkkotallennustilaverkkosivut eivät myöskään yleensä ilmoita ohjelman myyjälle tai
latauksen vastaanottajalle, että muutoksia on tehty. Ne usein myös piilottavat vaihtoehdot, joilla muunnokset voi
estää. Näistä syistä ESET luokittelee ohjelmakääreet mahdollisesti ei-toivotuiksi sovelluksiksi. Näin käyttäjillä on
mahdollisuus päättää, hyväksyykö latauksen.
Rekisteripuhdistajat
Rekisteripuhdistajat ovat ohjelmia, jotka saattavat ehdottaa, että Windows-rekisterin tietokannalle on tehtävä
huolto- tai puhdistustoimenpiteitä. Rekisteripuhdistajan käyttö voi olla riski tietokonejärjestelmälle. Lisäksi jotkin
rekisteripuhdistajat esittävät epäpäteviä, vahvistamattomia tai muutoin perättömiä väitteitä eduistaan ja/tai
luovat harhaanjohtavia raportteja tietokonejärjestelmästä ”ilmaisen tarkistuksen” tulosten perusteella. Tällaisten
harhaanjohtavien väitteiden ja raporttien tarkoitus on houkutella käyttäjää ostamaan ohjelman täysi versio tai
tekemään tilaus siitä, yleensä ilman mahdollisuutta arvioida rekisteripuhdistajaa ennen maksua. Näistä syistä
ESET luokittelee tällaiset ohjelmat mahdollisesti ei-toivotuiksi sovelluksiksi ja antaa käyttäjän päättää, sallitaanko
6
tai estetäänkö ne.
Mahdollisesti ei-toivottu sisältö
Jos mahdollisesti ei-toivottujen sovellusten tunnistus on käytössä ESET-tuotteessa, sivustot, jotka tunnetaan
mahdollisesti ei-toivottujen sovellusten tyrkyttäjinä tai käyttäjien harhauttamisesta tekemään järjestelmää tai
selauskokemusta mahdollisesti haittaavia toimia, estetään mahdollisesti haitallisena sisältönä. Jos saat
ilmoituksen, että sivusto on luokiteltu mahdollisesti haitalliseksi sisällöksi, voit siirtyä pois estetyltä verkkosivulta
valitsemalla Siirry takaisin tai antaa sivuston latautua valitsemalla Ohita ja jatka.
Lisätietoja tästä aiheesta on tässä ESET-tietopankin artikkelissa.
Kiristysohjelma
Kiristysohjelmat (eli tiedostojen salausohjelmat) on haittaohjelmia, jotka lukitsevat laitteen tai salaavat sen
sisällön ja kiristävät käyttäjältä sitten rahaa, jotta sisällön käyttömahdollisuus palautetaan. Tällaisissa
haittaohjelmissa voi myös olla sisäinen ajastin ja esiohjelmoitu maksupäivä, johon mennessä uhrin on tehtävä
maksu. Jos vaatimuksiin ei suostuta tähän päivään mennessä, hinta kasvaa tai laitteen käyttö estetään.
Kun laite saa tartunnan, tiedostojen salausohjelma saattaa yrittää salata laitteen jaetut asemat. Tästä voi saada
sellaisen käsityksen, että haittaohjelma leviäisi verkossa, mutta näin ei ole. Tämä tilanne tapahtuu, kun
tiedostopalvelimen jaettu asema salataan mutta itse palvelimella ei ole haittaohjelmatartuntaa (ellei kyseessä ole
päätepalvelin).
Kiristysohjelmien laatijat luovat avainparin, joka sisältää julkisen ja yksityisen avaimen, ja lisäävät julkisen avaimen
haittaohjelmaan. Itse kiristysohjelma voi olla osa troijalaista tai vaikuttaa tavalliselta tiedostolta tai kuvalta, joka
7
lähetetään uhrille sähköpostitse, sosiaalisessa verkostossa tai pikaviestipalvelun avulla. Kun haittaohjelma on
päässyt tietokoneelle, se luo satunnaisen symmetrisen avaimen ja salaa laitteella olevat tiedot. Haittaohjelman
julkista avainta käytetään symmetrisen avaimen salaamiseen. Tämän jälkeen kiristysohjelma vaatii maksua
tietojen salauksen purkamiseksi. Maksua vaativassa viestissä, joka näkyy laitteessa, saatetaan varoittaa
perättömästi, että järjestelmää on käytetty laittomiin toimiin tai että se sisältää laitonta sisältöä. Kiristysohjelman
uhria pyydetään maksamaan vaadittu summa jollakin maksutavalla. Maksutavat perustuvat yleensä hankalasti
jäljitettävissä oleviin maksutapoihin, kuten digitaalisiin kryptovaluuttoihin, maksullisiin SMS-viesteihin tai ennalta
maksettuihin maksukortteihin. Maksun saamisen jälkeen kiristysohjelman tekijän on määrä käyttää yksityistä
avaintaan symmetrisen avaimen ja käyttäjän tietojen salauksen purkamiseen. Tätä ei kuitenkaan taata.
Lisätietoja kiristysohjelmasuojauksesta
ESETin tuotteissa käytetään monitahoisia tekniikoita laitteiden suojaamiseen kiristysohjelmia vastaan.
ESET-tietopankin artikkelissa on kuvattu parhaat toimintatavat, joilla voit suojata järjestelmääsi
kiristysohjelmilta.
Rootkit-ohjelmat
Rootkit-ohjelmat ovat vihamielisiä ohjelmia, jotka myöntävät Internet-hyökkääjille rajattoman järjestelmän
käyttöoikeuden ja samalla salaavat niiden olemassaolon. Järjestelmää käytettyään (yleensä järjestelmän
heikkoutta hyödyntäen) rootkit-ohjelmat käyttävät käyttöjärjestelmän toimintoja välttääkseen
virustentorjuntaohjelmien tunnistuksen: ne piilottavat prosesseja, tiedostoja ja Windowsin rekisteritietoja. Tästä
syystä niiden havaitseminen tavallisilla testaustekniikoilla on lähes mahdotonta.
Rootkit-ohjelmia estäviä tunnistamisen tasoja on kaksi:
1.Kun se yrittää käyttää järjestelmää: Se ei ole vielä läsnä ja näin ollen on passiivinen. Useimmat
virustentorjuntaohjelmat voivat poistaa rootkit-ohjelmia tällä tasolla (olettaen, että ne tunnistavat kyseisen
tiedoston saaneen tartunnan).
2.Kun se on piilotettu tavalliselta testaamiselta: ESET-käyttäjillä on käytössään piilovirusten
torjuntatekniikka, joka kykenee myös havaitsemaan ja poistamaan aktiivisia rootkit-ohjelmia.
ROP-hyökkäykset
ROP-hyökkäys (Return-oriented programming) on tavallinen koodin uudelleenkäyttöhyökkäys, jossa hyökkääjä
kohdistaa järjestelmään haitallisia hallintatoimia nykyisen koodin kautta. ROP-hyökkäys on kehittynyt versio
puskurin ylivuotohyökkäyksestä, jossa ohjelma kirjoittaa tarkoitetun datarakenteen ulkopuoliseen
muistiosoitteeseen yleensä kiinteäpituista puskuria käyttämällä.
ROP on haavoittuvuuden hyödyntämistekniikka, jolla voidaan suorittaa koodia kohdejärjestelmässä. Ottamalla
kutsupinon haltuunsa hyökkääjä voi ohjata tietokoneella suoritettavien nykyisten luotettujen ohjelmistojen
toimintaa ja saada ne tekemään muita kuin toivottuja toimia.
Vakoiluohjelmat
Tämä luokka kattaa kaikki sovellukset, jotka lähettävät yksityisiä tietoja ilman käyttäjän hyväksyntää/tietoa.
Vakoiluohjelmat käyttävät seurantatoimintoja lähettämään erilaisia tilastotietoja, kuten vierailtujen sivustojen
luettelon, käyttäjän yhteystietoluettelon sähköpostiosoitteet tai tallennettujen näppäilyjen luettelon.
8
Vakoiluohjelmistojen laatijat väittävät usein, että näitä tekniikoita käytetään ottamaan selvää käyttäjien tarpeista
ja kiinnostuksen kohteista, jolloin mainostuksen kohdentaminen paranee. Ongelmana on se, ettei hyödyllisen ja
vihamielisen sovelluksen ero ole selkeä eikä kukaan voi olla varma, etteikö haettuja tietoja käytetä väärin.
Vakoiluohjelmiston hankkimat tiedot voivat olla turvakoodeja, PIN-numeroita, pankkitilinumeroita ja niin
edelleen. Vakoiluohjelmisto liitetään usein ohjelman ilmaisversioon, jotta se loisi liikevaihtoa tai toimisi
houkutteena ostaa ohjelmisto. Käyttäjille ilmoitetaan usein vakoiluohjelmiston mukanaolosta asennuksen aikana,
jotta hän päivittäisi maksulliseen versioon, jossa vakoiluohjelmistoa ei ole.
Tunnettuja freeware-tuotteita, joissa on vakoiluohjelmistoa, ovat vertaisverkkosovellukset. Spyfalcon tai Spy
Sheriff (ja useat muut) kuuluvat erityiseen vakoiluohjelmaluokkaan – ne vaikuttavat olevan vakoiluohjelmiston
torjuntaohjelmia, mutta ovat itse asiassa itse vakoiluohjelmia.
Jos tietokoneessa oleva tiedosto tunnistetaan vakoiluohjelmaksi, se kannattaa poistaa. On erittäin todennäköistä,
että se sisältää haitallista koodia.
Eräs vakoiluohjelma, näppäilyntallennussovellus, voi olla laitteisto- tai ohjelmistopohjainen. Ohjelmistopohjaiset
näppäilyntallennussovellukset voivat kerätä vain yhdelle verkkosivustolle tai sovellukselle kirjoitettuja tietoja.
Kehittyneemmät näppäilyntallennussovellukset voivat tallentaa kaiken kirjoittamasi, mukaan lukien
kopioidut/liitetyt tiedot. Jotkin mobiililaitteisiin kohdistetut näppäilyntallennussovellukset voivat tallentaa
puheluita, viestisovellusten tietoja, sijainteja tai jopa mikrofonin ääntä ja kameran kuvaa.
Troijalainen
Perinteisesti troijalaiset on luokiteltu uhiksi, jotka yrittävät vaikuttaa hyötyohjelmilta ja saada käyttäjä
suorittamaan ne.
Koska troijalaisten luokka on hyvin laaja, se usein jaetaan useaan alaluokkaan:
• Lataaja – vihamielinen ohjelma, joka voi ladata muita uhkia Internetistä.
• Kantaja – vihamielinen ohjelma, joka on määritetty jättämään muunlaista haittaohjelmistoa
altistuneeseen tietokoneeseen.
• Takaportti – vihamielinen ohjelma, joka on yhteydessä mahdollisesti tietokoneeseen pääsevän ja sen
hallintaansa ottavan etähyökkääjän kanssa.
• Näppäintallennussovellus – ohjelma, joka tallentaa käyttäjän jokaisen näppäilyn ja lähettää tiedot
etähyökkääjille.
• Numeronvalitsin – vihamielinen ohjelma, joka on suunniteltu muodostamaan yhteys maksullisiin
puhelinnumeroihin käyttäjän Internet-palveluntarjoajan sijaan. Käyttäjän on lähes mahdotonta huomata,
että uusi yhteys on muodostettu. Numeronvalitsimet voivat vahingoittaa vain modeemikäyttäjiä, joiden
määrä on nykyään laskussa.
Jos tietokoneessa oleva tiedosto tunnistetaan troijalaiseksi, se kannattaa poistaa, koska se hyvin todennäköisesti
sisältää pelkästään vihamielistä koodia.
Virus
Tietokonevirus on osa haitallista koodia, joka on lisätään tai liitetään tietokoneessa oleviin tiedostoihin. Virukset
ovat saaneet nimensä biologisista viruksista, koska niiden leviämistapa on samankaltainen. Termiä "virus"
9
käytetään usein virheellisesti kuvaamaan kaikenlaisia uhkia. Nykyään käyttöön on kuitenkin yleistymässä tarkempi
termi "haittaohjelma".
Tietokonevirukset hyökkäävät lähinnä suoritettaviin tiedostoihin ja asiakirjoihin. Seuraavassa on lyhyt kuvaus
tietokoneviruksen toiminnasta: Kun tartunnan saanut tiedosto suoritetaan, haitallista koodia kutsutaan ja se
suoritetaan ennen alkuperäisen sovelluksen suorittamista. Virus voi tartuttaa mitä tahansa tiedostoja, joihin
käyttäjällä on kirjoitusoikeudet.
Tietokonevirusten tarkoitus ja vakavuus vaihtelevat. Jotkin niistä ovat erittäin vaarallisia, koska ne voivat
tarkoituksella poistaa tiedostoja kiintolevyltä. Toiset virukset taas eivät aiheuta mitään varsinaista vahinkoa, ne
vain haittaavat käyttäjää ja toimivat laatijansa teknisten taitojen osoituksena.
Jos tietokoneessa on virustartunta, jota ei voida puhdistaa, voit lähettää sen ESETin tutkimuslaboratorioon
tarkasteltavaksi. Joissakin tapauksissa tartunnan saaneita tiedostoja on voitu muokata siten, ettei niitä voi
puhdistaa, vaan tiedostot on korvattava uusilla, puhtailla kopioilla.
Mato
Tietokonemato on ohjelma, joka sisältää haitallista koodia. Madot hyökkäävät isäntäkoneisiin ja leviävät verkon
välityksellä. Perustavin ero viruksen ja madon välillä on se, että madot osaavat lisääntyä itsekseen - ne eivät
tarvitse isäntätiedostoa (tai käynnistyssektoria). Madot leviävät yhteystietoluettelossa olevien
sähköpostiosoitteiden kautta tai hyödyntävät verkkosovellusten tietoturvassa olevia haavoittuvuuksia.
Madot ovat tästä syystä tehokkaampia kuin tietokonevirukset. Internetin laajan levinneisyyden vuoksi madot
voivat levitä kaikkialle maailmaan muutamassa tunnissa - jopa minuuteissa - niiden syntymisestä. Tämä kyky
lisääntyä itsenäisesti ja nopeasti tekee niistä vaarallisempia kuin muunlaiset haittaohjelmat.
Järjestelmässä aktivoitu mato voi aiheuttaa monenlaisia haittoja: se voi poistaa tiedostoja, heikentää järjestelmän
suorituskykyä tai jopa poistaa ohjelmia käytöstä. Tietokonemadon luonne tekee siitä erinomaisen
kuljetusvälineen muunlaisille tunkeutumisille.
Jos tietokoneessa on mato, tartunnan saaneet tiedostot kannattaa poistaa, koska niissä on hyvin todennäköisesti
haitallista koodia.
Tunnistetietojen täyttö
Tunnistetietojen täyttöhyökkäys on kyberhyökkäys, joka käyttää tunnistetietokannoista vuotaneita tietoja.
Hyökkääjät käyttävät botteja ja muita automatisointimenetelmiä ja yrittävät kirjautua lukuisille eri
verkkosivustotileille vuotaneiden tietojen avulla. Hyökkääjien kohteena ovat erityisesti käyttäjät, jotka
kierrättävät samoja tunnistetietoja useilla verkkosivustoilla ja useissa palveluissa. Kun hyökkäys onnistuu,
hyökkääjä voi saada täydet oikeudet tilille ja sille tallennettuihin käyttäjän tietoihin. Hyökkääjät voivat näitä
oikeuksia hyödyntämällä varastaa henkilötietoja ja käyttää niitä identiteettivarkauksiin, maksupetoksiin,
roskapostin jakamiseen ja muihin haitallisiin toimiin.
DNS Poisoning
DNS Poisoning -hyökkäyksessä hyökkääjä pyrkii harhauttamaan tietokoneen DNS-palvelimen tulkitsemaan
keksityt tiedot aidoiksi. Keksityt tiedot tallennetaan välimuistiin tietyksi ajaksi, jolloin hyökkääjä voi kirjoittaa IP-
osoitteiden DNS-vastauksia uudelleen. Näin käyttäjät saadaan lataamaan Internetistä alkuperäisen sisällön sijaan
10
viruksia tai matoja.
DoS-hyökkäys
DoS- tai palvelunestohyökkäyksellä pyritään estämään käyttäjiä käyttämästä tiettyä tietokonetta tai verkkoa.
Tiedonsiirto hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden käyttäjien välillä estetään, eikä järjestelmä toimi oikein. DoS-
hyökkäyksen kohteeksi joutuneet tietokoneet on yleensä käynnistettävä uudelleen, jotta ne toimisivat oikein.
Useimmiten hyökkäyksien kohteita ovat web-palvelimet. Hyökkäyksien tarkoituksena on poistaa ne käyttäjien
käytöstä tietyksi ajaksi.
ICMP-hyökkäys
ICMP (Internet Control Message Protocol) on suosittu, laajalti käytössä oleva Internet-protokolla. Se on
ensisijaisesti verkkotietokoneiden käyttämä ratkaisu erilaisten virheilmoitusten lähettämiseen.
Etähyökkääjät yrittävät hyödyntää ICMP-protokollan heikkouksia. ICMP-protokolla on suunniteltu
yhdensuuntaiseen tiedonsiirtoon, jossa ei vaadita todennusta. Tämä antaa etähyökkääjille mahdollisuuden
käynnistää DoS- (Denial of Service) eli palvelunestohyökkäyksiä tai hyökkäyksiä, joissa luvattomat käyttäjät
pääsevät käsiksi saapuviin ja lähteviin paketteihin.
ICMP-hyökkäyksen tyypillisiä muotoja ovat ping-kuormitushyökkäys (ping flood), ICMP_ECHO-kuormitushyökkäys
ja Smurf-hyökkäys. ICMP-hyökkäyksen kohteeksi joutuneet tietokoneet hidastuvat merkittävästi (tämä koskee
kaikkia Internetiä käyttäviä sovelluksia) ja niillä on Internet-yhteyden muodostamiseen liittyviä ongelmia.
Portin tutkiminen
Portin tutkimisella selvitetään, mitkä tietokoneen portit ovat avoinna verkkoisännässä. Portintutkija on
ohjelmisto, joka on suunniteltu löytämään tällaiset portit.
Tietokoneen portti on virtuaalinen piste, joka käsittelee saapuvaa ja lähtevää tietoa. Tämä on erityisen tärkeää
suojauksen kannalta. Suuressa verkossa portintutkijoiden keräämät tiedot voivat auttaa tunnistamaan mahdollisia
heikkouksia. Tällainen käyttö on laillista.
Hakkerit käyttävät portin tutkimista usein tietoturvan heikentämiseen. Ensin he lähettävät paketteja kuhunkin
porttiin. Vastaustyypin perusteella voidaan päätellä, mitkä portit ovat käytössä. Tutkiminen ei aiheuta vahinkoa,
mutta tämä saattaa paljastaa mahdollisia heikkouksia ja sallia hyökkääjien saada etätietokoneita hallintaansa.
Verkonvalvojia kehotetaan estämään kaikki käyttämättömät portit ja suojaamaan käytössä olevat portit
luvattomalta käytöltä.
SMB-välitys
SMB Relay ja SMB Relay 2 ovat erityisohjelmia, jotka voivat hyökätä etätietokoneita vastaan. Ohjelmat
hyödyntävät NetBIOSin Server Message Block (palvelinviestilohko) -tiedostojakoprotokollaa. Jos käyttäjä jakaa
kansion tai hakemiston lähiverkossa, hän todennäköisesti käyttää tätä tiedostonjakoprotokollaa.
Salasananippuja vaihdetaan usein paikallisverkkoliikenteessä.
11
SMB Relay vastaanottaa tietoliikenteen UDP-porteissa 139 ja 445, välittää asiakkaan ja palvelimen vaihtamat
paketit ja muokkaa niitä. Kun yhteys on muodostettu ja todennettu, asiakkaan yhteys katkaistaan. SMB Relay luo
uuden virtuaalisen IP-osoitteen. Uusi osoite voidaan tarkistaa komennolla "net use \\192.168.1.1". Windows-
verkkotoiminnot voivat käyttää osoitetta. SMB Relay välittää SMB-protokollaliikenteen neuvottelua ja todennusta
lukuun ottamatta. Etähyökkääjät voivat käyttää IP-osoitetta, kun asiakaskone on muodostanut yhteyden.
SMB Relay 2 toimii samalla periaatteella kuin SMB Relay, paitsi että se käyttää NetBIOS-nimiä IP-osoitteiden
sijaan. Molemmat voivat toteuttaa "välikäsihyökkäyksiä". Näissä hyökkäyksissä etähyökkääjät voivat lukea, lisätä
tai muokata tietoliikenteen päätepisteiden välisiä viestejä huomaamatta. Tälle hyökkäykselle altistuneet
tietokoneet lopettavat usein toimintansa tai käynnistyvät uudelleen odottamatta.
Vältä hyökkäyksiä käyttämällä todennussalasanoja tai -avaimia.
TCP-desynkronointi
TCP-desynkronointi on TCP Hijacking -hyökkäyksissä käytettävä tekniikka. Se käynnistetään prosessilla, jossa
saapuvien pakettien järjestysnumero poikkeaa odotetusta järjestysnumerosta. Paketit, joilla on odottamaton
järjestysnumero, hylätään (tai tallennetaan puskurimuistiin, jos ne ovat mukana senhetkisessä
tietoliikennejaksossa).
Desynchronization-menetelmässä tietoliikenteen päätepisteet hylkäävät vastaanotetut paketit, jolloin
etähyökkääjä voi tunkeutua ja lähettää paketteja, joissa on oikea järjestysnumero. Hyökkääjät voivat jopa käsitellä
tietoliikennettä tai muokata sitä.
TCP-kaappaushyökkäysten tavoitteena on keskeyttää palvelin-asiakas- tai vertaiskonetietoliikenne. Monet
hyökkäykset voidaan estää käyttämällä todennusta jokaisessa TCP-segmentissä. Kannattaa myös käyttää
verkkolaitteiden suositeltavia määrityksiä.
Matohyökkäys
Tietokonemato on ohjelma, jossa on vihamielistä koodia ja joka hyökkää isäntäkoneeseen ja leviää verkon
välityksellä. Verkkomadot hyödyntävät eri sovellusten suojausaukkoja. Internetin levinneisyyden vuoksi madot
voivat levitä kaikkialle maailmaan muutamassa tunnissa niiden syntymisestä.
Useimmat matohyökkäykset (Sasser, SqlSlammer) voidaan välttää käyttämällä palomuurin oletusasetuksia tai
estämällä suojaamattomat ja käyttämättömät portit. Käyttöjärjestelmä tulee myös pitää päivitettynä uusimmilla
suojauspäivityksillä.
ARP Cache Poisoning
ARP-protokolla (Address Resolution Protocol) suorittaa muunnoksia siirtoyhteyskeskuksessa (MAC-osoitteet) ja
verkkotasolla (IP-osoitteet) olevien osoitteiden välillä. ARP Cache Poisoning -hyökkäyksen avulla hyökkääjät voivat
seurata verkkolaitteiden välistä viestintää vääristämällä verkon ARP-taulukoita (MAC-IP-laitekartoitukset).
Hyökkääjä lähettää väärän ARP-vastaussanoman oletusverkkoyhdyskäytävään ilmoittaen, että MAC-osoite liittyy
toisen kohteen IP-osoitteeseen. Kun oletusyhdyskäytävä vastaanottaa tämän sanoman ja lähettää muutokset
kaikkiin muihin verkon laitteisiin, kaikki kohteen liikenne muihin verkkolaitteisiin kulkee hyökkääjän tietokoneen
kautta. Tämän avulla hyökkääjä voi tarkkailla tai muokata liikennettä ennen sen välittämistä aiottuun
määränpäähän.
12
Sähköpostiuhat
Sähköposti on nykyaikainen viestintäväline, jolla on monia etuja.
Nimettömän luonteensa vuoksi sähköposti ja Internet antavat valitettavasti mahdollisuuksia myös rikolliseen
toimintaan, kuten roskapostiviestien lähettämiseen. Roskapostia ovat muun muassa tarpeettomat mainokset,
huijaukset ja haitallisia ohjelmia (haittaohjelmia) levittävät viestit. Käyttäjälle aiheutuvaa haittaa ja vaaraa lisää se,
että roskapostin lähettäminen on lähes ilmaista ja että roskapostin laatijoiden on helppo hankkia itselleen uusia
sähköpostiosoitteita. Roskapostin määrää ja muotoja on lisäksi erittäin vaikeata säännellä. Mitä pidempään
sähköpostiosoitetta käytetään, sitä todennäköisemmin se joutuu roskapostimoduulin tietokantaan.
Joitakin ohjeita ongelmien estämiseksi:
• Jos mahdollista, älä julkaise sähköpostiosoitettasi Internetissä.
• Anna sähköpostiosoitteesi vain luotettaville henkilöille.
• Jos mahdollista, älä käytä yleisiä tunnuksia. Mitä monimutkaisempi tunnus on, sitä epätodennäköisemmin
sitä seurataan.
• Älä vastaa Saapuneet-kansioon saapuneeseen roskapostiin.
• Ole varovainen, kun täytät Internet-lomakkeita. Varo erityisesti valintaruutuja, kuten ”Kyllä, haluan
vastaanottaa tietoja".
• Käytä sähköpostiosoitteita tarkoituksen mukaan, esimerkiksi yhtä työasioihin ja toista yhteydenpitoon
ystävien kanssa.
• Vaihda sähköpostiosoitteesi aika ajoin
• Käytä roskapostinestoratkaisua.
Mainokset
Internet-mainonta on yksi nopeimmin kasvavista mainostamistavoista. Sen tärkeimpiä etuja ovat olemattomat
kustannukset ja suora yhteys kohderyhmään. Lisäksi viestit välitetään kohderyhmälle lähes heti. Useat yritykset
käyttävät sähköpostimarkkinointia yhteydenpitovälineenä nykyisten ja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa.
Tällainen mainostaminen on hyväksyttyä, koska käyttäjä voi haluta kaupallisia tietoja joistakin tuotteista. Monet
yritykset lähettävät kuitenkin valtavia määriä ei-toivottuja kaupallisia viestejä. Sellaisissa tapauksissa on kyse
sähköpostimarkkinoinnin sijaan roskapostista.
Ei-toivotusta sähköpostista on tullut ongelma, ja sen määrä kasvaa koko ajan. Ei-toivottujen sähköpostiviestien
laatijat yrittävät usein naamioida roskapostiviestit hyväksyttäviksi viesteiksi.
Huijaukset
Huijauksella tarkoitetaan Internetissä leviävää väärää tietoa. Huijauksia levitetään yleensä sähköpostin tai
esimerkiksi ICQ:n ja Skypen välityksellä. Itse viesti on usein vitsi tai urbaani legenda.
13
Tietokonevirushuijaukset pyrkivät levittämään pelkoa, epävarmuutta ja epäluuloja vastaanottajien joukossa.
Vastaanottajat saadaan uskomaan, että verkossa leviää "tunnistamattomissa oleva virus", joka poistaa tiedostoja
ja hankkii salasanoja tai suorittaa joitakin muita haitallisia toimenpiteitä järjestelmässä.
Joissakin huijauksissa vastaanottajia pyydetään lähettämään viesti edelleen ystävilleen, mikä pitää huijausta
elossa. Huijaukset voivat olla esimerkiksi matkapuhelinhuijauksia tai avunpyyntöjä, mutta sinulle voidaan myös
luvata lähettää rahaa ulkomailta. Useimmissa tapauksissa huijauksen alkuunpanijan tarkoitusperiä ei voi selvittää.
Jos näet viestin, jossa sinua kehotetaan lähettämään se kaikille tuntemillesi ihmisille, kyseessä voi hyvinkin olla
huijaus. Internetissä on monia sivustoja, joista voi tarkistaa sähköpostiviestien luotettavuuden. Jos epäilet viestin
olevan huijaus, hae siitä Internetistä tietoja, ennen kuin lähetät sen eteenpäin.
Tietojenkalastelu
Tietojenkalastelu tarkoittaa rikollista toimintaa, jossa käytetään sosiaalista manipulointia (manipuloidaan
käyttäjiä, jotta saadaan selville luottamuksellisia tietoja). Sen tavoitteena on saada selville luottamuksellisia
tietoja, kuten tilinumeroita, PIN-koodeja ja niin edelleen.
Käyttöoikeus saadaan yleensä lähettämällä sähköpostiviesti, joka vaikuttaa olevan peräisin luotettavalta
henkilöltä tai organisaatiolta (esimerkiksi rahalaitokselta tai vakuutusyhtiöltä). Sähköpostiviesti voi näyttää hyvin
aidolta ja siinä on grafiikkaa ja sisältöä, joka voi olla peräisin lähteestä, jota matkitaan. Käyttäjää pyydetään eri
syistä (tietojen vahvistus, rahoitustoiminnot) antamaan henkilötietoja, kuten pankkitilinumeroita tai käyttäjänimiä
ja salasanoja. Kaikki tällaiset lähetetyt tiedot on helppo varastaa tai käyttää väärin.
Pankit, vakuutusyhtiöt ja muut lailliset yritykset eivät koskaan pyydä käyttäjätunnuksia ja salasanoja
sähköpostitse.
Roskapostin tunnistaminen
Voit tunnistaa postilaatikossasi olevan roskapostin (ei-toivotut sähköpostiviestit) yleensä muutaman
tunnusmerkin perusteella. Jos viesti täyttää ainakin muutaman seuraavista ehdoista, se on todennäköisesti
roskapostiviesti.
• Lähettäjän sähköpostiosoite ei kuulu kenellekään yhteystietoluettelossa olevalle henkilölle.
• Sinulle tarjotaan suuri summa rahaa, mutta sinun on ensin maksettava pieni summa.
• Sinua pyydetään erilaisin verukkein (tietojen tarkistus, talousasiat) antamaan henkilökohtaiset tietosi,
kuten tilinumerosi, käyttäjänimesi ja salasanasi.
• Viesti on kirjoitettu vieraalla kielellä.
• Sinua pyydetään ostamaan tuote, josta et ole kiinnostunut. Jos haluat kuitenkin ostaa sen, varmista, että
viestin lähettäjä on luotettava toimittaja (ota yhteyttä tuotteen alkuperäiseen valmistajaan).
• Jotkin sanat on kirjoitettu roskapostisuodattimen harhauttamiseksi väärin, esimerkiksi ”vaigra” viagran
sijaan.
14
Säännöt
Roskapostiratkaisujen ja sähköpostiohjelmien yhteydessä sääntöjen avulla voidaan käsitellä sähköpostitoimintoja.
Niissä on kaksi loogista osaa:
1.Ehto (esimerkiksi tietystä osoitteesta saapuva sähköpostiviesti, jolla on tietty otsikko)
2.Toiminto (kuten viestin poistaminen tai siirtäminen tiettyyn kansioon).
Sääntöjen määrä ja sääntöjen yhdistelmä määräytyy roskapostiratkaisun mukaan. Nämä säännöt toimivat
roskapostin (ei-toivotun sähköpostin) torjuntakeinoina. Tavallisia esimerkkejä:
1. Ehto: Saapuvassa sähköpostiviestissä on sanoja, jotka tavallisesti esiintyvät roskapostiviesteissä
2. Toimenpide: Poista viesti
1. Ehto: Saapuvassa sähköpostiviestissä on liite, jonka tunniste on .exe
2. Toimenpide: Poista liite ja välitä viesti postilaatikkoon
1. Ehto: Saapuva viesti tulee työnantajalta
2. Toimenpide: Siirrä viesti Työ-kansioon
Jotta voit helpottaa hallintaa ja suodattaa roskapostia tehokkaasti, suosittelemme, että käytät sääntöjen
yhdistelmiä roskapostinesto-ohjelmissa.
Sallittujen osoitteiden luettelo
Sallittujen osoitteiden luettelo on luettelo kohteista tai henkilöistä, jotka on hyväksytty tai joille on myönnetty
käyttöoikeus. Sähköpostin sallittujen osoitteiden luettelo -termillä tarkoitetaan luetteloa yhteyshenkilöistä, joilta
käyttäjä haluaa vastaanottaa viestejä. Sallittujen osoitteiden luettelot perustuvat avainsanoihin, joita etsitään
sähköpostiosoitteista, toimialueista tai IP-osoitteista.
Jos sallittujen osoitteiden luettelo toimii "poistavassa tilassa", muista osoitteista, toimialueista tai IP-osoitteista ei
oteta vastaan viestejä. Jos luettelo ei ole poistava, näitä viestejä ei poisteta, mutta ne suodatetaan jollain muulla
tavalla.
Sallittujen osoitteiden luettelo toimii päinvastoin kuin estettyjen osoitteiden luettelo. Sallittujen osoitteiden
luetteloa on helppo ylläpitää, samaten kuin estettyjen osoitteiden luetteloa. Roskapostiviestit voidaan suodattaa
mahdollisimman tehokkaasti, kun käytetään sekä estettyjen että sallittujen osoitteiden luetteloa.
Estettyjen osoitteiden luettelo
Estettyjen osoitteiden luettelo on eräänlainen "musta lista". Se on tekniikka, joka sallii sähköpostiviestien
vastaanottamisen luetteloon kuulumattomilta henkilöiltä.
15
Kahdenlaisia estettyjen osoitteiden luetteloja on olemassa: käyttäjien roskapostinestosovelluksessaan luomia
luetteloja ja aiheeseen erikoistuneiden tahojen ammattimaisesti ja säännöllisesti ylläpitämiä estettyjen
osoitteiden luetteloja, joita on saatavana Internetistä.
Estettyjen osoitteiden luettelon käyttäminen on tärkeä tekijä roskapostinsuodatuksessa. Luettelojen
ylläpitäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä uusia estettäviä kohteita esiintyy joka päivä. On suositeltavaa
käyttää sekä sallittujen että estettyjen osoitteiden luetteloja roskapostin tehokasta suodattamista varten.
Poikkeus
Poikkeusluettelossa (myös ”poikkeusten luettelo”) on yleensä sähköpostiosoitteet, jotka voivat olla hämäystä ja
lähettää roskapostia. Sähköpostiviestit, jotka ovat tulleet poikkeusluettelossa olevista osoitteista, tarkistetaan
aina roskapostin varalta. Oletusarvoisesti poikkeusluettelo sisältää kaikki sähköpostiosoitteet aiemmin
määritetyistä sähköpostiohjelmien tileistä.
Palvelinpuolen hallinta
Palvelinpuolen hallintatoiminto on tekniikka, jolla voidaan tunnistaa massaroskapostitus vastaanotettujen
sähköpostiviestien lukumäärän ja käyttäjien toimenpiteiden perusteella. Kukin viesti jättää yksilöllisen, viestin
sisältöön perustuvan digitaalisen "sormenjäljen". Yksilöllinen tunnistenumero ei kerro mitään sähköpostiviestin
sisällöstä. Kahdella samanlaisella viestillä on samanlainen sormenjälki, kun taas erilaisten viestien sormenjäljet
ovat erilaisia.
Jos viesti merkitään roskapostiksi, sen sormenjälki lähetetään palvelimeen. Jos palvelin vastaanottaa useita
samanlaisia sormenjälkiä, jotka vastaavat tiettyä roskapostiviestiä, sormenjälki tallennetaan roskapostien
sormenjälkitietokantaan. Ohjelma lähettää viestien sormenjäljet palvelimeen saapuvien viestin tarkistuksen
yhteydessä. Palvelin palauttaa tiedot sormenjäljistä, jotka vastaavat käyttäjien aiemmin roskapostiviesteiksi
merkitsemiä sähköpostiviestejä.
Laajennettu muistin tarkistus
Laajennettu muistin tarkistus toimii yhdessä hyödynnän eston kanssa. Se vahvistaa suojausta haittaohjelmilta,
jotka on suunniteltu välttämään haittaohjelmien torjuntaohjelmien tunnistus tarkoituksellista
monimutkaistamista tai salausta hyödyntämällä. Laajennettu muistin tarkistus tunnistaa epäilyttävän toiminnan ja
tekee uhkatarkistukset niiden paljastaessa itsensä järjestelmän muistista myös tapauksissa, joissa tavanomainen
emulaatio tai heuristiikka ei havaitse uhkia. Tämä ratkaisu toimii tehokkaasti myös sellaisia haittaohjelmia
vastaan, jotka on suojattu monimutkaisilla tunnistuksen estomenettelyillä.
Toisin kuin hyödynnän esto laajennettu muistin tarkistus on ohjelmien suorituksen jälkeen tehtävä tarkistus, joten
siihen liittyy riski siitä, että uhka ehtii tehdä haitallisia toimia ennen sen tunnistamista. Laajennettu muistin
tarkistus on kuitenkin tärkeä lisäsuojaustaso tilanteeseen, jossa muut tunnistustekniikat ovat epäonnistuneet.
Pankkitoimintojen ja maksujen suojaus
Pankkitoimintojen ja maksujen suojaus on lisäsuojakerros, jolla voit suojata rahaliikennetietoja
verkkotapahtumien yhteydessä.
ESET Smart Security Premium ja ESET Internet Security sisältävät kiinteän luettelon ennalta määritetyistä
16
sivustoista, jotka avaavat suojatun selaimen. Voit lisätä sivuston tuotteen kokoonpanoon tai muokata
sivustoluetteloa.
Ota Suojaa kaikki selaimet ‑asetus käyttöön, jos haluat käynnistää kaikki tuetut selaimet suojatussa tilassa.
Saat lisätietoja tästä ominaisuudesta lukemalla seuraavat ESET-tietopankin artikkelit:
• Kuinka käytän ESETin pankki- ja maksusuojausta?
• Pankkitoimintojen ja maksujen suojauksen keskeyttäminen tai poistaminen käytöstä ESETin kotikäyttöön
tarkoitetuissa Windows-tuotteissa
• ESETin pankkitoimintojen ja maksujen suojaus – yleiset virheet
Suojatun selauksen käyttäminen edellyttää HTTPS-salattua tietoliikennettä. Seuraavat selaimet tukevat
Pankkitoimintojen ja maksujen suojausta:
• Internet Explorer 8.0.0.0
• Microsoft Edge 83.0.0.0
• Google Chrome 64.0.0.0
• Firefox 24.0.0.0
Avaa Pankkitoimintojen ja maksujen suojaus haluamaasi verkkoselaimeen
Kun avaat Pankkitoimintojen ja maksujen suojauksen suoraan tuotevalikon Työkalut-välilehdestä, se avataan
selaimessa, jonka olet asettanut Windows-oletusselaimeksi. Muussa tapauksessa suojattujen sivustojen luettelon
verkkosivustot ohjataan samantyyppiseen ESETin suojaamaan verkkoselaimeen, kun avaat haluamasi
verkkoselaimen (muualta kuin tuotevalikosta).
Bottiverkkosuojaus
Bottiverkkosuojaus (botnet-suojaus) etsii haittaohjelmia analysoimalla sen verkkotietoliikenteen protokollia.
Bottiverkon haittaohjelma muuttuu usein verrattuna verkkoprotokolliin, jotka eivät ole muuttuneet viime
vuosina. Tämä uusi teknologia auttaa ESETiä estämään haittaohjelmia, jotka yrittävät välttää havaituksi
joutumista ja yrittävät yhdistää tietokoneesi bottiverkkoon.
DNA-tunnistukset
Tunnistustyypit vaihtelevat tarkoista hajautusmäärityksistä ESET DNA -tunnistuksiin, jotka ovat monimutkaisia
haitallisen toiminnan ja haittaohjelmien ominaispiireiden määritelmiä. Hyökkääjät voivat muokata ja piilottaa
haitallista koodia helposti, mutta objektien toimintatapoja ei voi muuttaa helposti. ESET DNA -tunnistukset on
suunniteltu hyödyntämään juuri tätä periaatetta.
Koodi syväanalysoidaan ja siitä poimitaan sen toiminnasta vastuulliset ”geenit”, joista muodostetaan ESET DNA -
tunnistukset. Näitä tunnistuksia verrataan levystä tai prosessimuistista löydettyyn epäilyttävään koodiin. DNA-
tunnistusten avulla voidaan havaita helposti haittaohjelmia, tunnettujen haittaohjelmaperheiden uusia
variantteja ja jopa aiemmin havaitsemattomia tai tuntemattomia haittaohjelmia, joissa on haitalliseen toimintaan
17
viittaavia geenejä.
ESET LiveGrid®
ESET LiveGrid® (perustuu varhaisen varoituksen ESET ThreatSense.Net -järjestelmään) hyödyntää tietoja, joita
ESET-käyttäjät eri puolilla maailmaa lähettävät, ja lähettää ne ESETin tutkimuslaboratorioon. ESET LiveGrid® kerää
tietoja epäilyttävistä näytteistä ja metatiedoista, mikä pitää ESETin tietoisena uusimmista uhista ja auttaa ESETiä
reagoimaan asiakkaidensa tarpeisiin välittömästi.
ESETin haittaohjelmatutkijat kokoavat tiedoista täsmällisen koosteen maailmanlaajuisten uhkien luonteesta ja
laajuudesta, mikä auttaa kohdistamaan toimintamme oikeita kohteita vastaan. ESET LiveGrid® antaa siis tietoja,
joilla on merkittävä rooli automaattisten prosessiemme prioriteettien määrittämisessä.
Lisäksi järjestelmä sisältää mainejärjestelmän, joka auttaa parantamaan haittaohjelmien torjuntaratkaisujemme
yleistä tehokkuutta. Käyttäjä voi tarkistaa käynnissä olevien prosessien ja tiedostojen maineen suoraan
ohjelmaliittymästä tai pikavalikosta ja hyödyntää ESET LiveGrid® -lisätietoja. Kun käyttäjän järjestelmässä oleva
ohjelmatiedosto tai arkisto tarkistetaan, ensimmäisenä sen hajautustunnistetta verrataan vaarattomien ja
estettävien kohteiden tietokannan tietoihin. Jos tunniste löytyy vaarattomien kohteiden luettelosta, tarkistettu
tiedosto katsotaan turvalliseksi ja merkitään jätettäväksi pois myöhemmistä tarkistuksista. Jos tunniste löytyy
estettävien kohteiden luettelosta, tiedosto käsitellään uhan luonteen edellyttämällä tavalla. Jos tunnistetta ei
löydy tietokannasta, tiedosto tarkistetaan perinpohjaisesti. Tarkistuksen perusteella tiedosto luokitellaan joko
uhaksi tai muuksi kuin uhaksi. Tämä menettely nopeuttaa tarkistusta huomattavasti. Tämän mainejärjestelmän
avulla haittaohjelmanäytteet voidaan tunnistaa tehokkaasti jo ennen kuin haittaohjelmien määritystiedot on
toimitettu käyttäjän tietokoneelle virustietokannan päivityksessä (joita tehdään useita kertoja päivän aikana).
ESET LiveGrid® -mainejärjestelmän lisäksi ESET LiveGrid® -palautejärjestelmä kerää tietokoneesta tietoja, jotka
liittyvät juuri havaittuihin uhkiin. Tiedot voivat sisältää näytteen uhan sisältäneestä tiedostosta tai tiedoston
kopion, tiedoston polun, tiedostonimen, päivämäärän ja kellonajan, prosessin, jonka yhteydessä uhka esiintyi,
sekä tietoja tietokoneen käyttöjärjestelmästä.
ESET LiveGrid® -palvelimet
ESET LiveGrid® -palvelimemme sijaitsevat Bratislavassa, Wienissä ja San Diegossa. Nämä palvelimet
huolehtivat kuitenkin vain asiakaspyyntöihin vastaamisesta. Lähetetyt näytteet käsitellään Bratislavassa,
Slovakiassa.
ESET LiveGrid® -toiminnon ottaminen käyttöön tai poistaminen käytöstä ESET-
tuotteissa
Tarkemmat kuvitetut ohjeet ESET LiveGrid® -toiminnon ottamisesta käyttöön tai poistamisesta käytöstä
ESET-tuotteissa on ESET-tietopankin artikkelissa.
Hyödynnän esto
Hyödynnän esto on suunniteltu paikkaamaan tietoturvahyökkäyksissä yleisesti hyödynnettyjä sovelluksia, kuten
verkkoselaimia, PDF-lukuohjelmia, sähköpostiohjelmia ja Microsoft Office -ohjelmia. Se myös tarjoaa suojaa ROP-
hyökkäyksiltä. Hyödynnän esto on käytettävissä ja oletusarvoisesti käytössä kaikissa ESETin kotikäyttöön
tarkoitetuissa Windows-tuuotteissa, Windows Serverin ESET-tuotteissa ja Windowsin ESET-päätepistetuotteissa.
Sen toimii etsimällä epäilyttäviä, hyödyntämiseen viittaavia merkkejä prosesseista.
Kun Hyödynnän esto tunnistaa epäilyttävän prosessin, se pysäyttää prosessin välittömästi ja tallentaa uhkaa
Leht laaditakse ...
Leht laaditakse ...
Leht laaditakse ...
Leht laaditakse ...
-
1
-
2
-
3
-
4
-
5
-
6
-
7
-
8
-
9
-
10
-
11
-
12
-
13
-
14
-
15
-
16
-
17
-
18
-
19
-
20
-
21
-
22
-
23
-
24
